Tammikuussa 1979 Iranin islamilainen vallankumous onnistui maanpaossa el\u00e4neen hengellisen johtajan ajatollah Ruhollah Khomeinin johdolla lopettamaan shaah Reza Pahlavin 37 vuotta kest\u00e4neen hallinnon. Huhtikuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1979 Iran \u00e4\u00e4nesti kansallisella kansan\u00e4\u00e4nestyksell\u00e4 islamilaiseksi tasavallaksi ja hyv\u00e4ksyi teokraattisen perustuslain, jonka my\u00f6t\u00e4 Ajatollah Khomeinista tuli maan shiialais-islamin korkein johtaja (Vali Faqih) joulukuussa 1979. <\/p>\n\n
Joulukuussa 1982 islamilainen papisto valitsi asiantuntijakokouksen, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli nimet\u00e4 korkeimman johtajan seuraaja; vuoden 1985 lopulla kokous valitsi Khomeinin seuraajaksi ajatollah Ali Montazerin. Montazeri ei pit\u00e4nyt edustajakokouksen nime\u00e4mist\u00e4 my\u00f6nteisen\u00e4 ja erosi maaliskuussa 1989.<\/p>\n\n
Ajatollah Khomeinin \u00e4killisen kuoleman j\u00e4lkeen kes\u00e4kuussa 1989 asiantuntijakokous nosti silloisen presidentin Seyyed Ali Khamenein marjan (suurajatollahin) asemaan ja tunnusti h\u00e4net seuraavaksi korkeimmaksi johtajaksi. Korkeimmalla johtajalla on islamilaisessa tasavallassa ylin valta, mutta hallintovalta s\u00e4ilyy kuitenkin presidentin virassa.<\/p>\n\n
\u00c4\u00e4nioikeutettuja ovat kaikki 18 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neet, my\u00f6s naiset. (\u00c4\u00e4nioikeusik\u00e4raja nousi 18 vuoteen 2007 – sit\u00e4 ennen se oli 15 vuotta). Iranin kansalaisilla on vahva mielipide siit\u00e4, kenen pit\u00e4isi johtaa heit\u00e4, ja he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n aina kun voivat, erityisesti jos se tarkoittaa, ett\u00e4 he voivat tehd\u00e4 my\u00f6nteisi\u00e4 muutoksia j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Heid\u00e4n luottamuksensa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n on kuitenkin vuosien mittaan v\u00e4hentynyt, ja \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus vaaleissa on alhaisempi kuin koskaan aiemmin.<\/p>\n\n
Vuoden 1997 vaaleissa \u00e4\u00e4nestysprosentti oli enn\u00e4tykselliset 80 prosenttia, koska toivottiin, ett\u00e4 he voisivat valita ehdokkaan, jonka he uskoivat voivan tehd\u00e4 lopun diktatuurista tai ainakin aiheuttaa syv\u00e4n repe\u00e4m\u00e4n maan hallintoon ja heikent\u00e4\u00e4 diktaattorin otetta j\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4. Valitettavasti niin ei kuitenkaan k\u00e4ynyt. Joka tapauksessa kansan oikeutta valita on valvottu yh\u00e4 enemm\u00e4n, ja vuoden 2021 vaaleissa saavutettiin Iranin vaalihistorian alhaisin \u00e4\u00e4nestysprosentti (noin 49 prosenttia). T\u00e4m\u00e4 johtui siit\u00e4, ett\u00e4 vartijaneuvosto hylk\u00e4si joukoittain suosittuja ehdokkaita, jolloin kansalla ei ollut vaihtoehtoja. Alhaisen \u00e4\u00e4nestysprosentin lis\u00e4ksi 13 prosenttia \u00e4\u00e4nesti “protestimieless\u00e4” antamalla tyhji\u00e4, virheellisi\u00e4 tai kadonneita \u00e4\u00e4ni\u00e4. T\u00e4m\u00e4 siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 korkein johtaja on julistanut, ett\u00e4 protesti\u00e4\u00e4nestys on kielletty (haraam). N\u00e4iss\u00e4 vaaleissa 42 toimittajaa kutsuttiin koolle tai uhattiin, koska he olivat kirjoittaneet ehdokkaista muita kuin hallituksen hyv\u00e4ksymi\u00e4 lehtiartikkeleita (Toimittajat ilman rajoja). Vuodesta 2021 l\u00e4htien luottamus demokraattiseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n on edelleen laskenut, ja vuoden 2024 vaaleissa \u00e4\u00e4nestysprosentti on viel\u00e4 alhaisempi (hieman alle 40 %).<\/p>\n\n
Presidentti on maan toiseksi korkein virkamies. H\u00e4n voi toimia enint\u00e4\u00e4n kaksi per\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 nelivuotiskautta. Kansa on valinnut h\u00e4net. Presidenttiehdokkaat tarkastaa vartijaneuvosto. Viime vuosina niiden ehdokkaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4, jotka vartijaneuvosto on kielt\u00e4nyt tai hyl\u00e4nnyt, on kasvanut huomattavasti – t\u00e4m\u00e4 tekee todellisten uudistusmielisten ehdokkaiden asettumisen vaaleihin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdottomaksi ja on johtanut protestivaalien suureen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n
Presidentill\u00e4 on oikeus valita kabinettinsa (ministerineuvosto) j\u00e4senet, mutta h\u00e4nen valintansa on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 parlamentissa (Majlis), joka on useaan otteeseen hyl\u00e4nnyt presidenttien esitt\u00e4m\u00e4t ehdokkaat.<\/p>\n\n
Iranin valtarakenne ei ole suoraviivainen, ja on monia rajoituksia sille, mit\u00e4 presidentti voi tehd\u00e4 ilman uskonnollisten elinten tukea ja varmasti ilman Iranin vaikutusvaltaisimman hahmon, korkeimman johtajan, hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4. Alla olevasta kuvasta n\u00e4et, miten kaikki eri toimijat liittyv\u00e4t toisiinsa.<\/p>\n\n
Pysy ajan tasalla siit\u00e4, mit\u00e4 Jumala tekee Iranissa t\u00e4n\u00e4\u00e4n! Saat viimeisimm\u00e4t rukousaiheet, projektin edistysaskeleet ja mahdollisuudet osallistua.