Miten Iranissa valitaan presidenttejä?

Miten Iranin presidenttiehdokkaat tarkastetaan?

Voidakseen asettua ehdolle virkaan ehdokkaaksi niiden, jotka ilmoittavat aikomuksestaan asettua ehdokkaaksi, on läpikäytävä Iranin vartijaneuvoston tarkastus ja saatava sen hyväksyntä. Se on Iranin vaikutusvaltaisin elin, joka koostuu kuudesta korkeimman johtajan nimittämästä teologista ja kuudesta oikeuslaitoksen nimittämästä ja parlamentin hyväksymästä juristista.

Vartijaneuvosto hyväksyi vuoden 2024 vaaleissa vain 6 ehdokasta 80:stä. Kyseessä on teologien ja juristien vaikutusvaltainen elin, jonka korkein johtaja ja oikeuslaitos ovat valinneet käsin. Kaikki naiset, arabit ja maalliset ehdokkaat eivät saaneet asettua ehdolle.

Vartijaneuvosto sulki pois myös kaikki ehdokkaat, joilla oli muita tavoitteita kuin presidentin virka (kuten Ali Larijani, entinen parlamentin puhemies Qomin kirkollisesta keskuksesta, joka olisi saattanut pyrkiä ylimmän johtajan rooliin, ja entinen presidentti Mahmud Ahmadinejad, jolla oli ollut julkisia riitoja ylimmän johtajan kanssa).

Itse asiassa viisi kuudesta hyväksytystä ehdokkaasta ei ollut pappeja, mikä estää heitä pääsemästä ylimmäksi johtajaksi.

Miten Iranin kansa äänesti vuoden 2024 presidentinvaaleissa?

Yllättäen Pezeshkian sai Jalilia vastaan epätarkan tuloksen, vaikka kaksi kovan linjan kannattajaa luopui äänestyksestä, jotta äänestys ei olisi jakautunut kahtia. Jalili johti perinteisissä islamilaisissa keskuksissa – Qomin kaltaisissa maakunnissa, jotka ovat shiialaisen islamin linnakkeita – ja Pezeshkan eteni etnisissä yhteisöissä. Tämä siitäkin huolimatta, että näissä samoissa yhteisöissä äänestysprosentti oli alhaisin ja syrjäytyneet vähemmistöt osoittivat, etteivät ne juurikaan luota prosessiin tai hallintoon.

Esimerkiksi Kermanshahin maakunnassa, jossa asuu paljon kurdeja (Pezeshkianin äiti on kurdi), äänestysprosentti laski 29 prosenttia edellisiin vaaleihin verrattuna.

Masoud Pezeshkian nousi silti ensimmäiselle sijalle 10,4 miljoonalla äänellä (42,45 %), ja hänen perässään tuli tiukasti kovan linjan edustaja Saeed Jalili, joka on entinen korkeimman kansallisen turvallisuusneuvoston sihteeri ja ydinaseneuvottelija, 9,4 miljoonalla äänellä (38,61 %). Kaksi muuta, Qalibaf (konservatiivinen parlamentin puhemies) ja Pourmohammadi, saivat yhteensä alle 15 prosenttia äänistä.

Seuraavalla viikolla ilmoitettiin järjestettäväksi vaalit. Äänestysprosentti nousi 49,8 prosenttiin. Vaikka odotettiin, että Qalibafin tuki vahvistaisi Jalilin asemaa, Pezeshkian voitti 53,6 prosenttia äänistä (kun taas Jalili sai 44,3 prosenttia).

Nyt Pezeshkian on nimitetty Iranin presidentiksi – ja olemme tuntemattomilla vesillä.

Mitä tämä voi tarkoittaa Iranille? Lyhyesti sanottuna ei todennäköisesti mitään merkittävää.

Paperilla Pezeshkian lupaa paljon. Todellisuudessa häntä valvoo ja seuraa kuitenkin edelleen Irania johtava todellinen auktoriteetti eli korkein johtaja.