Jumalan tarina Iranissa ja elämäni tarkoitus: Today’s Christian Living (suomeksi)

Lana Silk

Jumala sitoo meidän jokaisen tarinan osaksi suurempaa valtakunnan tarinaa. Näen Jumalan suunnitelman kautta – käyttämällä tiettyjä historian tapahtumia – kuinka perintöni ja sydämeni Irania kohtaan on osa jotain suurempaa.

Perheeni lähti Iranista, kun olin noin 10-vuotias, kuuliaisena Jumalan suoralle sanalle, joka vahvistettiin yliluonnollisessa unessa. Jopa silloin, nuorena tyttönä, joka sopeutui uuteen elämään Euroopassa, en voinut koskaan päästä irti Iranista. Ja se on sama asia tänäkin päivänä. Iran ei ole koskaan jättänyt minua. Rakastan edelleen syvästi tätä kansakuntaa ja sen arvokkaita ihmisiä ja puolustan heidän huutojaan, jotta heitä kuultaisiin äärimmäisen väkivaltaisen hallinnon peukalon alta.

Se alkoi heti syntymästä. Syntymäpäiväni on luultavasti islamilaisen vallankumouksen pahamaineisin päivä: Syyskuun 8. päivä 1978, joka tunnetaan historiassa “mustana perjantaina”, päivänä, jolloin oli eniten kuolonuhreja, kun ihmiset taistelivat hallitusta vastaan tehdäkseen Iranista islamilaisen valtion. Äitini kertoo tarinan hyvin: hän oli menossa sairaalaan synnyttämään ensimmäistä lastaan, ja hänen ympärillään käytiin kirjaimellisesti sisällissotaa. En ole koskaan päässyt eroon sen merkityksestä.

Synnyin päivänä, joka oli merkittävä Iranin tarinassa. Vielä enemmän haluan, että elämäni on merkittävä Iranin tarinassa.

Kasvoimme kristillisessä kodissa Iranissa, ja päätin seurata Kristusta seitsemänvuotiaana. Totuus ja oikeudenmukaisuus ovat aina motivoineet minua. Muistan yhä, kuinka äitini veti minut nopeasti kotiimme kahdeksanvuotiaana, koska olin aktiivisesti julistamassa uskontoa talomme parvekkeelta. Hän sanoi minulle, että voisimme – ja meidän täytyy – jakaa evankeliumia, mutta emme tällä tavalla.

Kasvaminen tämän kahtiajaon kanssa, sen välillä, mitä tiesin Jumalan sanan olevan totta, ja sen propagandan välillä, jota koulussa työnnettiin kurkustani alas, tuntui syvästi levottomalta. Katsokaas, joka päivä koulussa minun oli pakko huutaa “Kuolema Israelille” ja “Kuolema Amerikalle” yhdessä ikätovereideni kanssa – meidän kaikkien, pienten lasten, kanssa. Voisitte sanoa, etten tarkoittanut sitä tai että sillä ei ollut väliä, mutta minulle sillä oli väliä. Tunsin olevani ristiriidassa itseni kanssa, Jumalan Henki sisälläni tuomitsi minut; silloinkin en halunnut, että nuo sanat tulevat suustani.

Lue lisää iranilaislasten kohtaamista haasteista tänä päivänä.

Kun olin yhdeksänvuotias, Jumala puhui vanhemmilleni yliluonnollisesti Iranista lähtemisestä. He eivät olleet halunneet tehdä sitä, mutta Jumala vahvisti sen unessa pastorillemme, ihanalle miehelle, jonka tunsin “setänä”. Tämän seurauksena päädyimme lähtemään Iranista hyvin äkillisesti. Vanhempani osoittivat minulle suunnatonta uskoa tässä perheemme historian hetkessä toimimalla kuuliaisesti näkemättä koko kuvaa – jotain, mikä on saanut minut tekemään samoin oman elämäni aikana monta kertaa. Aivan kuten Aabraham toimi uskon kautta, kun hänellä ei ollut koko kuvaa Jumalalta, vanhempani astuivat väliinputoajiksi tullakseen lopulta johdatetuksi johonkin suurempaan. He lähtivät nopeasti kotimaastamme varmassa toivossa ja kuuliaisina Herralle. Tämän kuuliaisuuden askeleen jälkeen Hän kutsui heidät voimakkaaseen palvelutyöhön, joka lopulta muokkasi Iranin maanalaista seurakuntaa.

Lue lisää Iranin maanalaisesta kirkosta

Koko elämäni ajan uskollani on ollut painoarvoa, kustannuksia. Sinä päivänä, kun minut kastettiin, saimme uutisen, että juuri se pastori, joka kehotti meitä lähtemään Iranista, rakas perheystävämme, oli puukotettu ja kuollut marttyyrina Kristuksen puolesta. Muistan elävästi, että olin juuri kastettu, kun serkkuni juoksi luokseni itkien uutisen kanssa, että hänet oli tapettu. Tuona hetkenä sitoutumiseni Jeesukseen vahvistui, sillä tajusin, että uskoni merkitsi jotakin. Pyhä Henki puhui minulle ja välitti: “Tuo asia, jonka juuri teit, siitä tässä on kyse. Pyydän sinulta kaikki tai ei mitään -elämää kanssani”.

En ehkä koskaan joudu marttyyrikuoleman uhriksi uskoni vuoksi. Mutta kaiken tämän vuoksi minulle on uskomattoman tärkeää, että elän täydellisen antautumisen ja uhrautumisen elämää. Mitä ikinä Hän minulta pyytääkin, annan sen mielelläni Hänen puolestaan. Toistaiseksi tiedän, että palvelen Iranin kansaa. Haluan, että maailma ymmärtää, mitä Jumala tekee Iranissa. Haluan, että ihmeet rohkaisevat heitä, että he vahvistuvat uskossaan ja että he rukoilevat Iranin kansan puolesta. Monille täällä lännessä on niin paljon helpompaa kirjoittaa tämä kansa pois menetetyksi asiaksi – sulkea ovi näistä rakkaista ihmisistä välittämiseltä ja perustella, että Jumala joko ei välitä heistä tai että he ovat Hänen ulottumattomissaan.

Silti olen nähnyt Jumalan vaikuttavan radikaalisti Iranin kansan sydämissä, jotka janoavat toivoa, vapautta ja oikeutta.

Tämän todellisuuden pitäisi olla meille kaikille sekä haaste että rohkaisu. Jos Jeesus voi muuttaa Iranin, mitä hän voi tehdä sydämissämme ja henkilökohtaisessa elämässämme? Vielä parempi on, mitä Jumala voi tehdä meidän kauttamme, jotta voimme vaikuttaa suureen valtakunnan kuvaan?

Iran on muuttumassa, ja näin ollen myös koko Lähi-itä muuttuu. Rukouksillamme on merkitystä, ja toivomme on ikuinen. Kun näen Jumalan liikkuvan Iranin maanalaisessa seurakunnassa ja niiden iranilaisten sydämissä, jotka eivät vielä tunne Häntä, olen täynnä toivoa Jumalan suvereenisuudesta. Jeesus muuttaa Iranin tarinan. Kun Iranin kansa nousee hallitustaan vastaan yhä rohkeammin ja rohkeammin ja on valmis uhraamaan kaiken vapauden ja äänen puolesta, Jumala astuu heidän pelastukseensa.

Kristillisten ministeriöiden ja maanalaisen kirkon kautta nämä iranilaiset saavat vastauksen, jota he ovat epätoivoisesti etsineet: toivon Kristuksessa Jeesuksessa. Jumalan sana muuttaa päivittäin yksittäisiä ihmisiä, mutta myös perheitä ja kokonaisia yhteisöjä. Esimerkiksi eräs musliminainen sai juuri viime vuonna Raamatun sydämensä kielellä. Hän antoi elämänsä Jeesukselle ja on nyt johdattanut yli 80 muuta ihmistä Herran luo. Se on aivan uskomatonta, ja hän on vain yksi esimerkki monien joukossa!

Toisaalta nämä vainotut kristityt toimivat esimerkkinä lännelle.

Kun pohdimme pelastuksen hintaa, voisimmeko myös tutkia elämämme hedelmää. Mitä voimme oppia näiltä iranilaisilta Jeesuksen seuraamisen hinnasta?

Samoin, tuhlaammeko me toisia kiihkeästi evankeliumin sanomalla?

Jos haluat saada haasteita uskossasi, hanki tietoa ja tule mukaan ministeriöön, joka tukee maanalaista kirkkoa Iranin kaltaisessa vainotussa maassa. Jumala pystyy tekemään enemmän kuin pyydämme tai kuvittelemme tilanteissa ja sydämissä, joiden muuttaminen näyttää mahdottomalta. Veljemme ja sisaremme ympäri maailmaa tarvitsevat meitä rukoilemaan ja puolustamaan heitä; se on kristillinen kutsumme toimintaan. Jumala on sijoittanut meidät välittömään paikkakuntaamme syystä, mutta se ei lopu siihen.

Katsokaamme itseämme pidemmälle, koko maailmaan, Jeesuksen suureen tarinaan, joka varmasti muuttaa meidätkin – jos olemme halukkaita astumaan kaikkeen siihen, mihin Jumala on kutsunut meidät Kristuksen yhdistyneenä ruumiina.

Lana Silk on voittoa tavoittelemattoman järjestön Transform Iran toimitusjohtaja, joka pyrkii muuttamaan Iranin kansakunnaksi, joka kantaa Kristuksen kuvaa. Silk syntyi ja varttui Iranissa ennen kuin hän muutti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, jossa hän suoritti opintonsa Imperial Collegessa Lontoossa. Lanalla on yli 20 vuoden kokemus markkinoinnista kaikissa medioissa, ja hän pitää elämänsä kutsumuksena edustaa ja puolustaa Iranin kansaa lännessä.

Otsikkokuva: Lana ensimmäisenä koulupäivänään Iranissa.

Sisäkuva: Lana kertoo heidän työstään Iranin kansan hyväksi.

Julkaistu alun perin osoitteessa: Today’s Christian Living